Rotuesittely   Yhdistys   Jalostus   Kasvattajat   Tulokset   Erikoisnäyttely   Linkit   Etusivu   in English  
» Rotumääritelmä » Historia » IVS Suomessa » Terveys » Luonne » Harrastukset » Turkinhoito » Rotumääritelmän tulkintaa » Sanottua
 
 

Terveys

Maaliskuu 2000

Rotumme on harvalukuinen maailmanlaajuisesti ja kotimaassamme on koiria rekisteröity kautta aikojen vain reilut 100 yksilöä. Suoritetuilla terveystutkimuksilla on eri painotuksia riippuen maasta ja tässä on pääsääntöisesti mainittu vikoja, joita meillä on esiintynyt tai joiden varalta rotua on tutkittu.

Luusto ja nivelet
Lonkkia yleisesti on tutkittu maailmalla vuosikymmenet ja irlanninvesispanieleissakin dysplastisia yksilöitä on ollut kautta aikojen. Lonkat ovat kuitenkin ainut terveystutkimus, jota tutkitaan kaikkialla, missä irlanninvesispanieleita kasvatetaan. Suomessa irlanninvesispanielipentueita on ollut kaikkiaan 13 pentuetta, joista 12 on rekisteröity 90-luvulla. Kaikkien näiden 12 pentueen molemmat vanhemmat ovat olleet lonkkakuvattuja. Kaikkiaan koko Suomessa rekisteröidystä irlanninvesispanielikannasta kuvattuja on 58%. Tutkimustuloksista voidaan todeta, että A-lonkkaisten osuus kuvatuista on 32%. Röntgentutkimustuloksen perusteella dysplastisia koiria on kuvatuista 46%, joista 60% ovat lievintä, eli astetta C. Suomessa useimmat kasvattajat kirjaavat pennun kauppakirjaan ehdon lonkkien kuvauttamisesta, sillä jokainen jälkeläistulos antaa arvokasta tietoa rotumme jalostukselle Suomessa.

Pohjoismaissa ovat kyynärnivelten kuvaukset olleet tavallisia jo noin vuosikymmenen ajan ja kyynärpäät kuvataankin meillä jo rutiininomaisesti lonkkien yhteydessä. Suomessa kyynärpääkuvattuja koiria on kannastamme 45% ja näistä ‘tuplanollia', eli terveeksi kyynärpäädysplasian osalta on 60%.

Niveldysplasiat ovat vaikeasti kitkettävissä, sillä ne periytyvät polygeenisesti ja vielä ei ole olemassa tutkimustuloksia mitkä geenit vikaa aiheuttavat. Yleistä on, että terveiltä vanhemmilta tulee myös sairaita yksilöitä ja myös toisinpäin. Lisäksi ympäristötekijöillä (ruokinta, liikunta, pentuekoko) on huomattava osuus vian syntymisessä ja sen vakavuusasteessa. Pentuaika on kriittistä vaihetta näiden vikojen synnyssä ja ehkäisyssä. Joidenkin tutkimusten mukaan periytyvyyden osuutta pidetään noin 20% verran ja loppuosaan vaikuttaa ympäristötekijät. Todellinen periytyvyysaste on kuitenkin aina populaatiokohtainen, eli se vaihtelee roduittain ja maittain.

Iho ja turkki
Rodussa ilmenneet turkkiongelmat ovat nousseet aivan viime vuosina pinnalle ja tällaisia koiria löytyy varmasti kaikkialta missä rotuamme on. Iso-Britanniassa onkin aiheesta tehty tutkimus pari vuotta sitten. Rodussa voi esiintyä myös iho-ongelmia, joita aiheuttavat yliherkkyydet esim. tietylle ruoka-aineelle, mutta tässä tarkoitetuilla turkkiongelmaisilla koirilla on puutteellinen tai vaillinainen karvapeite. Tämän on selvitetty olevan perinnöllistä ja se on kytköksessä irlanninvesispanielille ainutlaatuisiin sileäkarvaisiin alueisiin koirassa. Sileäkarvaistahan koiralla tulee olla kuono-osa, kaulassa oleva v-aukko, häntä ja takajalan kinnervarren etuosat. Nyttemmin näitä sileäkarvaisia kohtia on joillain yksilöillä ilmestynyt laajemmalti tai karvoitus on hyvin harvaa.

Nuorella koiralla voi olla karvoitus vielä epätäydellistä, esim. reisissä, pakaroissa ja etujaloissa voi olla lyhytkarvaiset kohdat, mutta nämä kasvavat normaalisti umpeen noin kahden vuoden ikään mennessä.

Silmät
Jalostusyksilöt Suomessa ovat pääsääntöisesti olleet silmätutkittuja, mutta perinnöllisiä sairauksia (HC; PRA; RD) ei ole löytynyt. Maailmaltakan ei raportoida mitään hälyyttävää. Yleisimmät silmiin kohdistuvat murheet johtuvat luomien, varsinkin alaluomien liiallisesta löysyydestä.

Hermosto
Liian arkoja koiria esiintyy rodussamme.Tätä ei pidä sekoittaa vesispanielin pidättyväiseen luonteeseen tai ns. pentuarkuuteen, joka nuorilla koirilla on usein itseluottamuksen puutetta. Parhaimmillaan vesispanielihan on avoin, alati kaikessa mukana oleva, ystävällinen, innokas ja vauhdikas. Mutta näitä toisia: sulkeutuneita, arkoja ja vaisuja koiria on myös olemassa. Molempia "ääripään" luonteita ja paljon siltä väliltä löytyy myös omasta maastamme.

Arkuuden on todettu olevan perinnöllinen ominaisuus, mutta tässäkin ympäristötekijöilla on suuri vaikutus yksittäisen koiran osalta niin hyvässä kuin pahassakin. Pentu- ja nuoruusajan kokemukset, niin positiiviset kuin negatiivisetkin, ovat avainasemassa millaiseksi irlanninvesispanielisi muovautuu. Vesispanieli on äärimmäisen tarkkaavainen ympäristössään tapahtuvien asioiden suhteen ja rotu vaatii määrätietoista sosialisoimista pentuaikana.

Sulfayliherkkyys
Mainitsemisen arvoista on, että sulfalle herkistyneitä yksilöitä on todettu. Nimenomaan lääkkeille, jossa vaikuttavana aineena on trimethoprim tai sulfa-amidi. Ongelma on maailmanlaajuinen, mutta myös hyvin yksilöllinen ja sulfayliherkkyys on yleistä muillakin eläimillä ja myös ihmisillä, joten useat eläinlääkärit eivät pidä tätä nimenomaan rotuun sidottuna ominaisuutena, vaan yleisenä yksilöllisenä herkkyytenä. Huomionarvoista on, että yliherkkyys voi kehittyä myös sen jälkeen, kun ko. lääkettä on aikaisemmin käytetty onnistuneesti.

Oireet puhkeavat yleensä muutamien tuntien, mutta myös vasta päivien kuluttua lääkeaineen nauttimisesta yleisesti aluksi voimakkaina niveloireiluina. Koiran on vaikea kävellä ja nosta makuulta ylös. Vaikeat ja hoitamattomat oireet voivat johtaa eläimen kuolemaan. Lääke on yleisesti määrätty erilaisiin tulehduksiin sen laajakirjoisen tehokkuutensa ja edullisen hintansa vuoksi. Vaihtoehtoinen lääkitys löytyy aina, mutta usein se valitettavasti on monta kertaa kalliimpi antibiootti.

Muuta
Muita esilletulleita sairauksia ovat syövät, joista imusolmukesyöpä lienee yleisin rodussamme esiintynyt. Perinnöllisyydestä kiistellään ja monien mielestä syöpien yleistymisen syy myös eläimilläkin on ns. "elintasosairaus" (mm. saastunut ympäristö ja valmisruokien lisäaineet).

Vatsalaukun kiertymää on rodussa tavattu ulkomailla. Tämä oireyhtymä on yleisesti tunnettu jättiläisroduilla, mutta riskialttiimpia rotuja ovat ne, joilla on syvä rintakehä. Vatsalaukun kiertymä on hengenvaarallinen ja johtaa hoitamattomana kuolemaan. Oire vaatii välitöntä eläinlääkärin hoitoa.

Loppukaneetti
Kaikissa koiraroduissa on sairauksia, myös meidän rodussamme. Toiset sairaudet johtuvat geenistä ja toiset ympäristöstä ja monet niiden yhteisvaikutuksesta. Rodussamme ei onneksemme kuitenkaan ole todettu todella vakavia perinnöllisiä sairauksia (kuten esim. perinnöllistä munuaisvikaa, perinnöllisiä maksavikoja, haimavikoja tms.), jotka aina ovat ratkaisevasti koiran elinikää lyhentäviä sairauksia.

 
© Irlanninvesispanielit ry